Juttu-tuvan juttusalkku

Juttu-tuvan juttusalkku sisältää tekemistä ryhmille, joissa juttu ei aina luista pelkästään puhutun kielen keinoin. Peleissä ja tehtävissä on sanojen lisäksi kuvia, ja niissä käytetään puheen ohella eleitä, ilmeitä, ääniä, piirtämistä ja osoittamista. Näiden käyttäminen tukee myös ryhmään osallistujien lähimuistia ja auttaa keskittymään.

Jutustelu on muutakin kuin puhetta. Juttusalkun tehtävät rohkaisevat monipuoliseen vuorovaikutukseen ryhmään osallistujien kesken. Samalla kun vuorovaikutustaidot harjaantuvat, osallistujat tutustuvat toisiinsa paremmin. Salkun monikäyttöinen sisältö sopii suomen kielen toiminnalliseen opiskeluun.

Pelit ja tehtävät ovat syntyneet Aivoliiton Juttu-tupa-toiminnan ja RyhmäRengin yhteistyön tuloksena. Juttu-tuvan juttusalkkua kannattaa availla jatkossakin, koska yhteistyö ja käyttäjälähtöinen kehittäminen jatkuvat. Materiaalit ovat myös ruotsiksi.

Juttusalkun sisältöä on myös sivuilla:


Keskustelua keskustelusta -kortit

Keskustelua keskustelusta -korttien avulla voi jutella afasian vaikutuksesta arjen keskusteluihin. Ensimmäisen kortin avulla voi kertoa itselleen sopivista keskustelun tavoista. Toisen kortin avulla voi kertoa, mitkä asiat tukevat omaa ymmärtämistä.

Keskustelua keskustelusta -kortit.

Sanojen tarkoitus on helpottaa sopivan sanan löytämistä ja aiheen rajausta. Afasia on aina yksilöllinen, joten kaikki korttien sanat eivät sovi kaikille. Korteista voi esimerkiksi ympyröidä itselleen sopivat sanat. Muistakaa keskustelussa myös vaihtoehto “jokin muu”, ja lisävaihtoehtojen antaminen kirjoittamalla tukisanoja, jos haluttu asia ei löydy kortista.

Kortit toimivat hyvin afasiaan liittyvän keskustelun tukena. Kun ryhmään tulee uusi jäsen, kortit sopivat tutustumisharjoitukseksi. Samalla erilaiset afasiaoireet tulevat tutuksi ja vertaistuki mahdollistuu. Mukavia keskusteluhetkiä!


Kotipaikka – Hembygd

Kotipaikka-tehtävässä osallistujat tutustuvat toisiinsa kartan avulla. Jokainen merkitsee karttaan kaksi paikkaa: missä asuu nyt (fyysinen kotipaikka = talo) ja mistä tuntee olevansa kotoisin (henkinen kotipaikka = sydän).

Henkinen ja fyysinen kotipaikka Suomen kartalla.

Valmistelu

  • KARTTA: Ota mukaasi reilun kokoinen Suomen kartta tai tulosta kartta A3-kokoisena. Voit myös hyödyntää nettiä ja näyttää kartan valkokankaalta.
  • SYMBOLIT: Tulosta ja leikkaa talo- ja sydän-laput jokaiselle. Voit myös käyttää post-it-lappuja ja pyytää osallistujia piirtämään kuvat.
  • Ota mukaasi sinitarraa, teippiä ja kyniä.

Tulostettavat tiedostot

Ohje

Jaa jokaiselle talo- ja sydän-laput sekä kynä. Pyydä osallistujia kirjoittamaan lappuihin oma nimensä. Jokainen käy kiinnittämässä vuorollaan kartalle talon ja sydämen. Toiset voivat auttaa oikean paikan etsimisessä.

Talo kiinnitetään paikkaan, jossa asuu parhaillaan. Sydän kuvaa henkistä kotipaikkaa, joka voi olla lapsuudenkoti, kesämökki tai muu tärkeä paikka, jonne mieli palaa usein.

Lappujen kiinnittämisen jälkeen voi rohkaista vuorossa olevaa kertomaan lisää: Millainen välimatka fyysisen ja henkisen kotipaikan välillä on? Mistä se johtuu? Miten välimatkan saisi tuntumaan lyhyemmältä? Muistuta kuitenkin osallistujia siitä, että kertoa saa sen verran kuin itse haluaa.

Vinkkejä

  • Jos piirrät Suomen kartan isolle paperille, osallistujat voivat merkitä kotipaikkansa piirtämällä rastin ja sydämen.
  • Jos tulostat kaikille osallistujille pienen Suomen kartan, jokainen voi piirtää haluamansa symbolit itse ja esitellä karttansa toisille. Itse piirretty kuvitus voi kertoa paljon.

Tutustumisbingo – Lära känna bingo

Tutustumisbingo on helppo tapa aloittaa kauden ensimmäinen ryhmäkerta. Tutustumisen lisäksi bingo rohkaisee osallistujia juttelemaan toistensa kanssa sekä löytämään ryhmää yhdistäviä asioita.

Tutustumisbingon bingoruudukko, malli

Jaa jokaiselle pelaajalle bingoruudukko ja kynä. Pelaajat nostavat vuorotellen yhden kysymyskortin ja kysyvät kysymyksen. (Kysymyskortit vastaavat bingoruudukon minä-muotoisia virkkeitä.) Toiset vastaavat kysymykseen kyllä tai ei joko peukuttamalla tai kyllä/ei-korttia näyttämällä. Ne, jotka vastasivat kyllä, saavat piirtää rastin ruutuun. 

Tutustumisbingo

Lära känna bingo

Vinkkejä:

  • Tutustumisbingossa on kaksi erilaista ruudukkoa. Pelaaminen on helpompaa ja nopeampaa, jos annat kaikille samanlaisen ruudukon.
  • Jos haluat käyttää bingoruudukoita uudestaan, niin käytä pelimerkkejä (esim. muovikorkkeja).

Fiilismittari – Feelismätare

Juttu-tupa-ryhmissä testattu ja hyväksi havaittu fiilismittari saa ryhmän kertomaan sen hetkisen fiiliksensä etä- ja lähiryhmissä. Fiilismittarissa on peräkkäin myönteisiä, neutraaleja ja hankalia tunteita. 

Fiilismittari seinällä

Lähiryhmät: Jokainen osallistuja kirjoittaa vuorollaan oman nimensä esimerkiksi post-it-lapulle ja vie lapun sen tunteen kohdalle, joka kuvaa hänen fiilistään sillä hetkellä. 

Etäryhmät: Yhden sivun fiilismittari sopii etäryhmiin, kun ohjaaja jakaa sen omalla näytöllään kaikille osallistujille. Jos jakaminen ei onnistu, tulostettua sivua voi näyttää kameralle.

Fiilismittari

Feelismätare

Fiilismittari yhdelle sivulle.

Vinkkejä

  • Voit katsoa Youtubesta videon, kuinka fiilismittaria käytetään Juttu-tuvassa.
  • Täytetystä fiilismittarista voi ottaa kuvan ja verrata sitä myöhemmin täytettyihin fiilismittareihin. Vaihtuuko talven pimeyden tuoma väsymys keväällä myönteisempiin fiiliksiin?

Ystäväkävely – Kompispromenad

Kaveruus ja ystävyys perustuvat vastavuoroisuuteen sekä kykyyn olla vuorovaikutuksessa yhdessä. Yksi vuorovaikutuskeino on puhuminen. Pidämme usein taitoa itsestäänselvyytenä. Mitä ja miten sinä kertoisit kaverille, jos et voisi puhua?

Ystävän kanssa jutustelu on muutakin kuin puhetta. Puhumisen lisäksi osallistua voi eleiden, ilmeiden, osoittamisen sekä muun toiminnan avulla. Jutunjuurta löytyy helpommin, kun lähtee kävelylle tai uuteen ympäristöön. Jäätä voi murtaa Ystäväkävelyn kysymyksillä.

Ystäväkävely ei ole ihan perinteinen kävely, sillä sen painopiste on jalkaterän sijasta tutustumisessa ja aistien avaamisessa. Tämä onnistuu vaikka pihapenkillä, kahvilassa tai lähipuistossa, kaverin kanssa tai koko porukalla.

Ystäväkävelyn tehtävämonisteen kuva

Ystäväkävelyn valmistelu

Tulosta Ystäväkävelyn kysymykset. Voit jakaa osallistujille koko paperin tai yhden aistin kysymykset kerrallaan. Varaa mukaan jotain pientä herkuteltavaa sekä kyniä ja paperia siltä varalta, että kysymyksiä pitää tarkentaa piirtämällä.


Juttu-tuvan juttusalkku kehittyy ja täydentyy

Salkkuun sujahtaa uusia juttuja silloin tällöin, joten käy välillä kurkistamassa. 

Entä miten Juttusalkun jutut toimivat ryhmässä? Millaisia kehitysehdotuksia ryhmäsi keksi? Vinkkaa emännälle niin tehdään yhdessä entistä parempia juttuja!


Aivoliiton Juttu-tupa-toiminta

Juttu-tupa-toiminta on afaattisille henkilöille suunnattua ryhmätoimintaa työväen- ja kansalaisopistoissa. Ryhmiä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä ympäri Suomen. Toiminta on jatkuvaa ja sitä kehitetään yhteistyössä Aivoliiton kanssa. 

Tavoitteena on tarjota mielekästä ryhmätoimintaa ja vertaistukea osallistujille. Juttu-tupien ohjaajat on koulutettu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukemiseen. Osallistujia tuetaan ja kannustetaan vuorovaikutukseen. Tukena käytetään esimerkiksi kuvia, kirjoittamista sekä piirtämistä.