Juttu-tuvan juttusalkku

Juttu-tuvan juttusalkku sisältää tekemistä ryhmille, joissa juttu ei aina luista pelkästään puheen avulla. Peleissä ja tehtävissä on sanojen lisäksi kuvia, ja niissä käytetään puheen ohella eleitä, ilmeitä, ääniä, piirtämistä ja osoittamista. Näiden käyttäminen tukee myös ryhmään osallistujien lähimuistia ja auttaa keskittymään.

Jutustelu on muutakin kuin puhetta. Juttusalkun tehtävät rohkaisevat monipuoliseen vuorovaikutukseen ryhmään osallistujien kesken. Samalla kun vuorovaikutustaidot harjaantuvat, osallistujat tutustuvat toisiinsa paremmin. Salkun monikäyttöinen sisältö sopii suomen kielen toiminnalliseen opiskeluun.

Käytännön vinkkejä ja välineitä ryhmätoiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen on Ryhmänohjaus ja afasia -sivulla.

Pelit ja tehtävät ovat syntyneet Aivoliiton Juttu-tupa-toiminnan ja RyhmäRengin yhteistyön tuloksena. Juttu-tuvan juttusalkkua kannattaa availla jatkossakin, koska yhteistyö ja käyttäjälähtöinen kehittäminen jatkuvat. Osa materiaaleista on ruotsiksi.

Fiilismittari seinällä

Fiilismittari – Feelismätare

Juttu-tupa-ryhmissä testattu ja hyväksi havaittu fiilismittari saa ryhmän kertomaan sen hetkisen fiiliksensä etä- ja lähiryhmissä. Fiilismittarissa on peräkkäin myönteisiä, neutraaleja ja hankalia tunteita.

Lähiryhmät: Jokainen osallistuja kirjoittaa vuorollaan oman nimensä esimerkiksi post-it-lapulle ja vie lapun sen tunteen kohdalle, joka kuvaa hänen fiilistään sillä hetkellä.

Etäryhmät: Yhden sivun fiilismittari sopii etäryhmiin, kun ohjaaja jakaa sen omalla näytöllään kaikille osallistujille. Jos jakaminen ei onnistu, tulostettua sivua voi näyttää kameralle.

Fiilismittari

Feelismätare

Kuva: 14 tunteen fiilismittari yhdellä sivulla

Fiilismittari: emoji-kuvia eri tunnetiloissa.

Vinkkejä

  • Voit katsoa Youtubesta videon, kuinka fiilismittaria käytetään Juttu-tuvassa.
  • Täytetystä fiilismittarista voi ottaa kuvan ja verrata sitä myöhemmin täytettyihin fiilismittareihin. Vaihtuuko talven pimeyden tuoma väsymys keväällä myönteisempiin fiiliksiin?

Juttu-tuvan juttusalkku - Ota koppi ja kerro - esimerkkejä suljetuista kysymyksista

Kyllä tai ei -kysymyksistä on hyvä aloittaa.

Ota koppi ja kerro -kysymyksiin voi vastata kyllä tai ei sanoin, elein tai osoittamalla. Kun osallistujat kysyvät kysymyksiä toisiltaan, ryhmän keskinäinen vuorovaikutus lisääntyy.

Ta lyra och berätta -frågor finns även på svenska!

Ystävänpäivän Liiku janalla ja kerro -tehätviä. Osoitatko ystävyyttä sanomalla "Olet tärkeä" vai pienin teoin?

Janatehtävissä on laaja skaala.

Janan äärellä jutellessa mielipiteiden ilmaisu ei ole mustavalkoista, vaan kaikki harmaan sävyt ja sateenkaaren värit ovat mahdollisia. Ulos tai sisälle, maahan, seinälle tai pöydälle – janan voi tehdä minne vain.

Talvikysymykset monivalintana: esimerkki

Valmiit vastausvaihtoehdot rohkaisevat.

Kun esillä on valmiita vastausvaihtoehtoja, se rohkaisee osallistujia valitsemaan listalta – tai listan ulkopuolelta. Siksi vapaa vaihtoehto kuten jotain muuta on tärkeä.

Piirrä-näyttele-ääntele -pelin kuva: sukka, pöllö, tanssia.

Erilaiset vuorovaikutuskeinot peliin!

Piirrä – ääntele – näyttele -pelin tarkoituksena on rohkaista pelaajia käyttämään erilaisia vuorovaikutuskeinoja hauskalla tavalla. Pelin kuva + sana -korteista riittää iloa ja monipuolista tekemistä pitkäksi aikaa.

Rita – ljuda – visa -spelet finns även på svenska!

Tutustu Piirrä – ääntele – näyttele -peliin ja kortteihin.

Kotipaikka – Hembygd

Kotipaikka-tehtävässä osallistujat tutustuvat toisiinsa kartan avulla. Jokainen merkitsee karttaan kaksi paikkaa: missä asuu nyt (fyysinen kotipaikka = talo) ja mistä tuntee olevansa kotoisin (henkinen kotipaikka = sydän).

Henkinen ja fyysinen kotipaikka Suomen kartalla.

Valmistelu

  • KARTTA: Ota mukaasi reilun kokoinen Suomen kartta tai tulosta kartta A3-kokoisena. Voit myös hyödyntää nettiä ja näyttää kartan valkokankaalta.
  • SYMBOLIT: Tulosta ja leikkaa talo- ja sydän-laput jokaiselle. Voit myös käyttää post-it-lappuja ja pyytää osallistujia piirtämään kuvat.
  • Ota mukaasi sinitarraa, teippiä ja kyniä.

Tulostettavat tiedostot

Ohje

Jaa jokaiselle talo- ja sydän-laput sekä kynä. Pyydä osallistujia kirjoittamaan lappuihin oma nimensä. Jokainen käy kiinnittämässä vuorollaan kartalle talon ja sydämen. Toiset voivat auttaa oikean paikan etsimisessä.

Talo kiinnitetään paikkaan, jossa asuu parhaillaan. Sydän kuvaa henkistä kotipaikkaa, joka voi olla lapsuudenkoti, kesämökki tai muu tärkeä paikka, jonne mieli palaa usein.

Lappujen kiinnittämisen jälkeen voi rohkaista vuorossa olevaa kertomaan lisää: Millainen välimatka fyysisen ja henkisen kotipaikan välillä on? Mistä se johtuu? Miten välimatkan saisi tuntumaan lyhyemmältä? Muistuta kuitenkin osallistujia siitä, että kertoa saa sen verran kuin itse haluaa.

Vinkkejä

  • Jos piirrät Suomen kartan isolle paperille, osallistujat voivat merkitä kotipaikkansa piirtämällä rastin ja sydämen.
  • Jos tulostat kaikille osallistujille pienen Suomen kartan, jokainen voi piirtää haluamansa symbolit itse ja esitellä karttansa toisille. Itse piirretty kuvitus voi kertoa paljon.

Eläinsanonnat. Kuvat Hannele Merikoski.

Eläinsanonnat

Eläinsanonnat-tehtävät sisältävät 12 kuvitettua fraasia, joita voi käyttää ryhmässä monin tavoin. Kuvat on piirtänyt Hannele Merikoski Aivoliitosta.

Valitse sanonta ja kerro

Eläinsanontoja voi käyttää tutustumiseen, tai niillä voi ilmaista fiiliksensä joko ryhmäkerran alussa tai lopussa. Osa sanonnoista toimii myös palautteen keräämisessä: “Miltä tämä tehtävä tuntui?”

Lähiryhmiin voi tulostaa kortteja. Korttitiedosto kannattaa tulostaa ainakin kahtena kappaleena, jotta osallistujat voivat valita halutessaan samanlaisen kortin. Laita esille myös Jokin muu, mikä? -vaihtoehto.

Eläinsanonnat yhdellä sivulla toimii sekä etäryhmissä että lähiryhmissä. Lähiryhmissä voit tulostaa jokaiselle oman sivun. Etäryhmissä voit jakaa näyttösi, näyttää tulosteen kameralle tai lähettää tiedoston ohjeen kera etukäteen.

Visailua eläinsanonnoilla

Sanontoja eli fraaseja voi käyttää puheen aktivointiin. Ensin sanontoja voi harjoitella visailemalla ja pelaamalla. Sen jälkeen parit voivat kerrata sanontoja niin, että toinen lukee alun ja toinen täydentää. Lopuksi sanontoja voi muistella ja käyttää vihjeenä pelkkää kuvaa.

TULOSTE: Yhdistä sanonta ja kuva -tehtävämonisteita voi jakaa parien ratkottavaksi tai antaa kotitehtäväksi.

TULOSTE: Piirroskortteja ja tekstikortteja voi jakaa pareille. Pyydä heitä etsimään parit.

WORDWALL-NETTIPELI: Sanonnat tulevat tutuksi myös pelaamalla hirsipuu-nettipeliä. Arvaamista helpottaa kuvavihje.

THINGLINK-NETTIPELI: Sanontojen keksiminen pelkkiä kuvia katsomalla on kaikkein vaativin tapa. Avaa Eläinsanonnat-sivu näytölle ja pohtikaa sanontaa yhdessä. Vastauksen saa näkyviin kuvan kohdalla olevasta painikkeesta. Kysymysmerkin kohdalta avautuu mielipidekysely, jossa ryhmä voi kertoa, miten helpolta tai vaikealta tehtävä tuntui.

Tutustumisbingon bingoruudukko, malli

Tutustumisbingo – Lära känna bingo

Tutustumisbingo on helppo tapa aloittaa kauden ensimmäinen ryhmäkerta. Tutustumisen lisäksi bingo rohkaisee osallistujia juttelemaan toistensa kanssa sekä löytämään ryhmää yhdistäviä asioita.

Jaa jokaiselle pelaajalle bingoruudukko ja kynä. Pelaajat nostavat vuorotellen yhden kysymyskortin ja kysyvät kysymyksen. (Kysymyskortit vastaavat bingoruudukon minä-muotoisia virkkeitä.) Toiset vastaavat kysymykseen kyllä tai ei joko peukuttamalla tai kyllä/ei-korttia näyttämällä. Ne, jotka vastasivat kyllä, saavat piirtää rastin ruutuun.

Tutustumisbingo

Lära känna bingo

Vinkkejä:

  • Tutustumisbingossa on kaksi erilaista ruudukkoa. Pelaaminen on helpompaa ja nopeampaa, jos annat kaikille samanlaisen ruudukon.
  • Jos haluat käyttää bingoruudukoita uudestaan, niin käytä pelimerkkejä (esim. muovikorkkeja).

Ystäväkävely – Kompispromenad

Kaveruus ja ystävyys perustuvat vastavuoroisuuteen sekä kykyyn olla vuorovaikutuksessa yhdessä. Yksi vuorovaikutuskeino on puhuminen. Pidämme usein taitoa itsestäänselvyytenä. Mitä ja miten sinä kertoisit kaverille, jos et voisi puhua?

Ystävän kanssa jutustelu on muutakin kuin puhetta. Puhumisen lisäksi osallistua voi eleiden, ilmeiden, osoittamisen sekä muun toiminnan avulla. Jutunjuurta löytyy helpommin, kun lähtee kävelylle tai uuteen ympäristöön. Jäätä voi murtaa Ystäväkävelyn kysymyksillä.

Ystäväkävely ei ole ihan perinteinen kävely, sillä sen painopiste on jalkaterän sijasta tutustumisessa ja aistien avaamisessa. Tämä onnistuu vaikka pihapenkillä, kahvilassa tai lähipuistossa, kaverin kanssa tai koko porukalla.

Ystäväkävelyn tehtävämonisteen kuva

Ystäväkävelyn valmistelu

Tulosta Ystäväkävelyn kysymykset. Voit jakaa osallistujille koko paperin tai yhden aistin kysymykset kerrallaan. Varaa mukaan jotain pientä herkuteltavaa sekä kyniä ja paperia siltä varalta, että kysymyksiä pitää tarkentaa piirtämällä.

Juttu-tuvan juttusalkku kehittyy ja täydentyy

Salkkuun sujahtaa uusia juttuja silloin tällöin, joten käy välillä kurkistamassa.

Entä miten Juttusalkun jutut toimivat ryhmässä? Millaisia kehitysehdotuksia ryhmäsi keksi? Vinkkaa emännälle niin tehdään yhdessä entistä parempia juttuja!

Aivoliiton Juttu-tupa-toiminta

Juttu-tupa-toiminta on afaattisille henkilöille suunnattua ryhmätoimintaa työväen- ja kansalaisopistoissa. Ryhmiä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä ympäri Suomen. Toiminta on jatkuvaa ja sitä kehitetään yhteistyössä Aivoliiton kanssa.

Tavoitteena on tarjota mielekästä ryhmätoimintaa ja vertaistukea osallistujille. Juttu-tupien ohjaajat on koulutettu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukemiseen. Osallistujia tuetaan ja kannustetaan vuorovaikutukseen. Tukena käytetään esimerkiksi kuvia, kirjoittamista sekä piirtämistä.