Juttu-tuvan juttusalkku

Juttu-tuvan juttusalkku sisältää tekemistä ryhmille, joissa juttu ei aina luista pelkästään puhutun kielen keinoin. Peleissä ja tehtävissä on sanojen lisäksi kuvia, ja niissä käytetään puheen ohella eleitä, ilmeitä, ääniä, piirtämistä ja osoittamista. Näiden käyttäminen tukee myös ryhmään osallistujien lähimuistia ja auttaa keskittymään.

Jutustelu on muutakin kuin puhetta. Juttusalkun tehtävät rohkaisevat monipuoliseen vuorovaikutukseen ryhmään osallistujien kesken. Samalla kun vuorovaikutustaidot harjaantuvat, osallistujat tutustuvat toisiinsa paremmin. Salkun monikäyttöinen sisältö sopii suomen kielen toiminnalliseen opiskeluun.

Pelit ja tehtävät ovat syntyneet Aivoliiton Juttu-tupa-toiminnan ja RyhmäRengin yhteistyön tuloksena. Juttu-tuvan juttusalkkua kannattaa availla jatkossakin, koska yhteistyö ja käyttäjälähtöinen kehittäminen jatkuvat. Materiaalit ovat myös ruotsiksi.


Ota koppi ja kerro

Ota koppi ja kerro -harjoituksessa on helppoja kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Harjoituksessa osallistujat kysyvät kysymyksiä toisiltaan ja ryhmän keskinäinen vuorovaikutus lisääntyy. Samalla osallistujat oppivat tuntemaan toisiaan paremmin. Harjoitus ilmestyy ruotsiksi kevään aikana.

Juttu-tuvan juttusalkku - Ota koppi ja kerro - esimerkkejä suljetuista kysymyksista

Tulosta kysymyslistoja tai kysymyskortteja. Harjoitus on helpompi, jos tulostat kaikille samanlaisen kysymyslistan. Jos ryhmä tarvitsee paljon tukea, niin helpoin vaihtoehto on kortti.

Ota mukaan pehmeä pallo, lankakerä tai hernepussi puheenvuorojen jakamista varten. Esineen heitto sujuu parhaiten, kun sekä ryhmä että ohjaajat istuvat pöydän ympärillä ja pöydällä ei ole mitään ylimääräistä.

Laita kortit pinoon tai jaa ryhmälle kysymyslistoja. Ohjaaja antaa ensimmäisen vuoron heittämällä esineen valitsemalleen henkilölle. Tämä nostaa kysymyskortin tai valitsee kysymyksen listalta ja kysyy sen koko ryhmältä. Kaikki vastaavat nostamalla peukalon ylös tai alas. Anna tilaa aiheesta syntyvälle keskustelulle. Tämän jälkeen kysymyksen esittäjä valitsee seuraavan kysyjän heittämällä esineen eteenpäin.

Ota koppi ja kerro

Vinkkejä:

  • Kysymyksiä voi käyttää vaikka joka ryhmäkerran alussa. Tuttu harjoitus keventää tunnelmaa ja aktivoi osallistujia.
  • Kerro, että omia kysymyksiä saa keksiä. Koska osallistujat saattavat esittää myös henkilökohtaisia kysymyksiä, heille kannattaa kertoa, että vastaamisen sijasta voi sanoa “salaisuus”. Sopiva merkki tähän on etusormen vieminen huulille ja shhh-äänne.

Tästä pelistä löytyy helppo nettipeli.

Ota koppi ja kerro -kysymyksiä löytyy myös nettipelinä. 

12 kysymyksen onnenpyörä

32 kysymyksen laatikkoleikki


Tutustumisbingo –  Lära känna bingo

Tutustumisbingo on helppo tapa aloittaa kauden ensimmäinen ryhmäkerta. Tutustumisen lisäksi bingo rohkaisee osallistujia juttelemaan toistensa kanssa sekä löytämään ryhmää yhdistäviä asioita.

Tutustumisbingon bingoruudukko, malli

Jaa jokaiselle pelaajalle bingoruudukko ja kynä. Pelaajat nostavat vuorotellen yhden kysymyskortin ja kysyvät kysymyksen. (Kysymyskortit vastaavat bingoruudukon minä-muotoisia virkkeitä.) Toiset vastaavat kysymykseen kyllä tai ei joko peukuttamalla tai kyllä/ei-korttia näyttämällä. Ne, jotka vastasivat kyllä, saavat piirtää rastin ruutuun. 

Tutustumisbingo

Lära känna bingo

Vinkkejä:

  • Tutustumisbingossa on kaksi erilaista ruudukkoa. Pelaaminen on helpompaa ja nopeampaa, jos annat kaikille samanlaisen ruudukon.
  • Jos haluat käyttää bingoruudukoita uudestaan, niin käytä pelimerkkejä (esim. muovikorkkeja).

Oman elämän jana – En linje för det egna livet

Oman elämän jana -tehtävässä osallistujat voivat kertoa, mitkä elämäntapahtumat ovat olleet heille niin merkityksellisiä, että he haluavat toistenkin niistä tietävän. 

Oman elämän jana - esimerkkinä uusi harrastus 1960-luvulla

Tehtävässä on tärkeää, että osallistujat saavat itse päättää, mistä aiheesta kertovat ja kuinka paljon. Tehtävänanto voi olla esimerkiksi: “Poimi yksi sinulle tärkeä aihe, josta haluat kertoa meille kaikille.” Jokainen laittaa vuorollaan kortin aikajanalle ja kertoo valinnastaan. Kun kaikki ovat jakaneet jotain omasta elämästään, tehdään uusi kierros, jos ryhmä niin haluaa.

Valmistelu: Tulosta ja leikkaa Oman elämän jana -kortit. Kaikkia kuvia ei tarvitse laittaa näkyville samalla kerralla. Ryhmäkerran aiheena voi olla vaikka aikuistuminen. Tulosta aikajana. Leikkaa kaikista muista paitsi ensimmäisestä jananpalasta vasemmanpuoleinen pystyviiva pois. Kokoa jana seinälle, lattialle tai pöydälle. 

Oman elämän jana

En linje för det egna livet

Vinkki: Kortteja ja aikajanaa voi käyttää monella tavalla ryhmissä ja yksilötyössä. Tulosta tarvittaessa useampi kappale samoja kortteja ja aikajanoja.

Ehdotuksia:

  • Iso ryhmä: Jokainen poimii vuorollaan kortin, joka kuvaa elämän tärkeintä hetkeä, sijoittaa sen janalle ja kertoo siitä tarkemmin. 
  • Pienryhmä: Kuten edellä, mutta lisäksi ohjaaja antaa toisille osallistujille mahdollisuuden jatkaa keskustelua omista aiheeseen liittyvistä kokemuksistaan.
  • Parityöskentely: Kumpikin kokoaa valitsemistaan korteista oman elämänsä janan. Toinen voi laittaa kuvat janan yläpuolelle ja toinen alapuolelle. Elämäntapahtumista keskustellaan parin kanssa ja etsitään yhdistäviä asioita. 

Fiilismittari – Feelismätare

Juttu-tupa-ryhmissä testattu ja hyväksi havaittu fiilismittari saa ryhmän kertomaan sen hetkisen fiiliksensä.

Fiilismittari seinällä

Fiilismittarissa on peräkkäin myönteisiä, neutraaleja ja hankalia tunteita. Jokainen osallistuja kirjoittaa vuorollaan oman nimensä esimerkiksi post-it-lapulle ja vie lapun sen tunteen kohdalle, joka kuvaa hänen fiilistään sillä hetkellä.

Voit katsoa YouTubesta videon, kuinka fiilismittaria käytetään Juttu-tuvassa.

Fiilismittari

Feelismätare

Vinkki: Täytetystä fiilismittarista voi ottaa kuvan ja verrata sitä myöhemmin täytettyihin fiilismittareihin. Vaihtuuko talven pimeyden tuoma väsymys keväällä myönteisempiin fiiliksiin?


Juttu-tupa-peli – Pratkvarnen-spelet

Juttu-tupa-pelin tarkoituksena on rohkaista pelaajia käyttämään erilaisia vuorovaikutuskeinoja hauskalla tavalla. Peli sopii kaikenikäisille yhteiseen ajanviettoon.

Pelissä liikutaan noppaa heittämällä pelilautaa pitkin. Pelaajat esittävät saamansa aiheet (sana + kuva) toisille näyttelemällä, ääntelemällä ja piirtämällä. Toiset arvaavat, mikä sana on kyseessä.

Jos pelilaudan kokoaminen tuntuu hankalalta, kortteja ja sanalistoja voi käyttää monin tavoin. Ryhmän kanssa voi kokeilla vaikka Näyttele ja arvaa -peliä tai Piirrä ja arvaa -peliä. Tutustu ohjeeseen!

Juttu-tupa-peli

Pratkvarnen-spelet


Ystäväkävely – Kompispromenad

Kaveruus ja ystävyys perustuvat vastavuoroisuuteen sekä kykyyn olla vuorovaikutuksessa yhdessä. Yksi vuorovaikutuskeino on puhuminen. Pidämme usein taitoa itsestäänselvyytenä. Mitä ja miten sinä kertoisit kaverille, jos et voisi puhua?

Ystävän kanssa jutustelu on muutakin kuin puhetta. Puhumisen lisäksi osallistua voi eleiden, ilmeiden, osoittamisen sekä muun toiminnan avulla. Jutunjuurta löytyy helpommin, kun lähtee kävelylle tai uuteen ympäristöön. Jäätä voi murtaa Ystäväkävelyn kysymyksillä.

Ystäväkävely ei ole ihan perinteinen kävely, sillä sen painopiste on jalkaterän sijasta tutustumisessa ja aistien avaamisessa. Tämä onnistuu vaikka pihapenkillä, kahvilassa tai lähipuistossa, kaverin kanssa tai koko porukalla.

Ystäväkävelyn tehtävämonisteen kuva

Ystäväkävelyn valmistelu

Tulosta Ystäväkävelyn kysymykset. Voit jakaa osallistujille koko paperin tai yhden aistin kysymykset kerrallaan. Varaa mukaan jotain pientä herkuteltavaa sekä kyniä ja paperia siltä varalta, että kysymyksiä pitää tarkentaa piirtämällä.

Vinkki: Ystäväkävely sopii Puhevammaisten viikon ohjelmaan syksyllä 2020. 


Juttu-tuvan juttusalkku kehittyy ja täydentyy

Salkkuun sujahtaa uusia juttuja silloin tällöin, joten käy välillä kurkistamassa. 

Entä miten Juttusalkun jutut toimivat ryhmässä? Millaisia kehitysehdotuksia ryhmäsi keksi? Vinkkaa emännälle niin tehdään yhdessä entistä parempia juttuja!

Lisää hyviä harjoituksia löytyy Ryhmänohjaus ja afasia -sivulta!


Aivoliiton Juttu-tupa-toiminta

Juttu-tupa-toiminta on afaattisille henkilöille suunnattua ryhmätoimintaa työväen- ja kansalaisopistoissa. Ryhmiä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä ympäri Suomen. Toiminta on jatkuvaa ja sitä kehitetään yhteistyössä Aivoliiton kanssa. 

Tavoitteena on tarjota mielekästä ryhmätoimintaa ja vertaistukea osallistujille. Juttu-tupien ohjaajat on koulutettu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukemiseen. Osallistujia tuetaan ja kannustetaan vuorovaikutukseen. Tukena käytetään esimerkiksi kuvia, kirjoittamista sekä piirtämistä.