Ryhmänohjaus ja afasia

Ryhmänohjaus ja afasia -sivulla on käytännön vinkkejä ryhmätoiminnan suunnitteluun ja ryhmänohjaukseen.

  • Afasia lyhyesti -tietoisku
  • Toimivaa vuorovaikutusta ryhmätoimintaan – vinkkejä valmistautumiseen ja ohjaukseen
  • Apuvälineitä ajatusten ilmaisemiseen
  • Keskustelua keskustelusta -kortit
  • Mitä teemme ryhmässä? – diasarja osallistavaan suunnitteluun
  • Hyväksi havaittuja harjoituksia

Afasia lyhyesti

Afasia on aikuisiän kielellinen häiriö. Se vaikeuttaa puheen tuottamista, puheen ymmärtämistä, lukemista ja kirjoittamista. Afasia tarkoittaa ongelmaa nimenomaan viestinnässä, ei ihmisen kyvyssä ajatella. Afasia saattaa tulla yhtäkkiä aivoverenkiertohäiriön tai tapaturman seurauksena, ilman aikaa sopeutua kielellisten taitojen heikentymiseen. Myös muistisairaudet aiheuttavat afasiaa.

Afasia on ongelma viestinnässä, ei ihmisen kyvyssä ajatella.

Mitä afasia tarkoittaa käytännössä? Afasiaan voi tutustua Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen esitteiden ja videoiden avulla.

Rohkaisu kannattaa

Vuorovaikutus läheisten, ystävien ja tuttavien kanssa on ihmisen perustarve. Afasian vuoksi arkinen ja syvällinen keskustelu vaikeutuu, mikä aiheuttaa usein turhautumista ja vetäytymistä sosiaalisista tilanteista.

Toimivan vuorovaikutuskeinon menettäminen turhauttaa.

Mitä vaikeampi afasia on, sitä enemmän keskustelukumppanien taitoja, aikaa ja kannustavaa asennetta tarvitaan. Kun ihminen menettää toimivan vuorovaikutuskeinon, hän tarvitsee toistuvaa rohkaisua oppiakseen ja ryhtyäkseen käyttämään uusia keinoja. Ryhmätoimintaan voi sisällyttää erilaisten vuorovaikutuskeinojen harjoittelua ilman, että kuntouttavaa näkökulmaa korostaa.

Monet ryhmät hyötyvät erilaisista vuorovaikutuskeinoista

Pelillinen ja toiminnallinen harjoittelu, kuten erilaiset kuva- ja sanapelit, on mielekästä tekemistä ja aivojumppaa koko ryhmälle. Samalla kuvien, kirjoittamisen ja eleiden käyttäminen tukee ryhmään osallistujien lähimuistia ja auttaa keskittymään. Myös heikkokuuloiset ja toista kieltä äidinkielenään puhuvat pysyvät helpommin mukana.

Monet hyötyvät, kun puheen lisäksi käyttää kuvia ja kirjoittamista.

Toimivaa vuorovaikutusta ryhmätoimintaan

Toimiva vuorovaikutus on ryhmään osallistumisen ja osallisuuden kokemisen edellytys. Tämä vaatii ohjaajalta valmistautumista etukäteen. Taustayhteisö voi auttaa tarjoamalla hyvät edellytykset ryhmätoiminnan onnistumiselle.

Valitse sopiva aika ja paikka

Jos voit vaikuttaa ryhmän kokoontumisaikaan, Juttu-tupiin osallistuvat vinkkaavat, että aloittakaa aikaisintaan klo 10.00. On yleistä, että aivotapahtuman jälkeen aivot heräävät hitaammin ja väsyvät nopeammin. Tauko tapaamisen puolivälissä tarjoaa lepohetken.

Jos voit valita kokoontumispaikan, valitse valoisa ja rauhallinen tila, jossa ei liiku ulkopuolisia ihmisiä eikä kuulu ylimääräistä hälyä. Parasta on, jos pöytä on pyöreä tai neliön muotoinen ja myös ohjaajat mahtuvat istumaan sen ympärille. Näin kaikki näkevät toistensa ilmeet ja eleet sekä kohtaavat tasavertaisina, samalla tasolla.

Kokoa sopivan kokoinen ryhmä

Jos voit vaikuttaa ryhmäkokoon, on parempi, että ryhmä on melko pieni. Silloin ryhmään osallistujat muodostavat pöytäkunnan ja on helpompi luoda keskusteluun kannustava turvallinen ja leppoisa ilmapiiri. Myös aikaa osallistujaa kohti on pienessä ryhmässä enemmän. Isossa ryhmässä toisten kuunteleminen vie aikaa ja omaa vuoroa odottaessa keskittyminen voi herpaantua.

Varsinkin isoa ryhmää ohjatessa kannattaa suosia paritehtäviä ja pienryhmätehtäviä. Silloin kaikki saavat enemmän keskustelutilaisuuksia. Pari- ja pienryhmätehtävät saattavat myös rauhoittaa puheliaita ja rohkaista hiljaisia tai vetäytyviä.

Tiedota selkeästi

Ryhmätoimintaan liittyvät tiedotteet kannattaa antaa kirjallisena ja lyhyesti kirjoitettuna. Konkretisoi tekstiä kuvin. Käykää tiedotteet yhdessä läpi. Puhelinkeskustelussa viesti välittyy vain puheen kautta, ja tämä voi olla afasian vuoksi haastavaa.

Rauhoita ryhmätilanne

Rentoutuneena ja virkeänä puhe ja puheen ymmärtäminen sujuvat paremmin. Rauhallisen ja kiireettömän ryhmätilanteen luominen on tärkeää, koska aivoissa tapahtunut vaurio herkistää kaikenlaisille ärsykkeille. Keskustelun seuraaminen ryhmässä voi tuntua afasian vuoksi vaikealta. Ryhmän kanssa kannattaa sopia, että vain yksi kerrallaan puhuu.

Puheen ymmärtäminen voi olla vaikeaa, jos osallistujat puhuvat yhtä aikaa.

Jäsennä ja konkretisoi

Asioiden jäsentäminen on tärkeää. Puhu itse selkeästi ja rauhallisesti yhdestä asiasta kerrallaan ja kerro, kun on tarkoitus siirtyä toiseen aiheeseen. Tehtävänannot ja kysymykset kannattaa miettiä etukäteen ja varmistaa, että osallistujilla on mahdollisuus sekä ymmärtää tehtävät että vastata kysymyksiin.

Yksittäisten sanojen lukeminen onnistuu usein monelta. Ohjaajan kannattaa kirjoittaa keskustelunaihe ylös paperille tai fläppitaululle reilun kokoisella tussilla. Keskustelunaiheen voi alleviivata ja sen alapuolelle kirjoittaa keskustelussa esiin nousseita avainsanoja. Kirjoittamisessa ja piirtämisessä on taikaa – ne kiinnittävät huomion ja hidastavat ryhmän rytmin luonnollisella tavalla.

Kirjoittaminen selkeyttää, jäsentää ja rauhoittaa ryhmän rytmin.

Piirrosten, valokuvien, kartan ja kalenterin käyttäminen helpottaa afaattista henkilöä puheen sisällön hahmottamisessa. Luonnolliset eleesi ja ilmeesi tukevat puhetta. Kun herätät keskustelua vaikka lehtijutusta, voit osoittaa jutun otsikkoa tai kuvaa.

Kannusta ryhmää elehtimään ja osoittamaan. Näytä itse esimerkkiä!

Tietokone, internetyhteys ja videotykki mahdollistavat sen, että esille tulleita aiheita voi havainnollistaa ilman etukäteen valmistautumista. Dokumenttikameran avulla voit näyttää koko ryhmälle keskusteluun liittyvän asian, oli se sitten osallistujan oma valokuva tai nostama keskustelukortti.

Mahdollista vuorovaikutus

Kun esität kysymyksen, varmista, että kaikilla on mahdollisuus vastata. Voit kysyä kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Kyllä- ja ei-sanat saattavat mennä sekaisin, joten pelkän sanallisen vastausmahdollisuuden lisäksi kannattaa tarjota muita vaihtoehtoja. Voit pyytää varmistamaan vastauksen peukalolla (peukalo ylös – kyllä, peukalo alas – ei) tai kirjoitettuja sanoja ja peukalon kuvia osoittamalla.

Pyydä varmistamaan vaikka peukuttamalla, onko vastaus kyllä vai ei.

Kirjoita aiheeseen liittyviä sanalistoja tai kokoa kuvasarjoja. Voit laittaa esille aakkostaulun, jota osoittamalla voi kertoa, millä kirjaimilla vastaus alkaa. Oleellista on luoda mahdollisuuksia vihjeiden antamiseen ja myös rohkaista siihen. Varmista, että ymmärsit oikein.

Tärkeää on luoda turvallinen ryhmätilanne, jossa afaattinen henkilö rohkaistuu aloittamaan keskustelun. Tämä voi olla puheen lisäksi osoittamista, kuvien esittämistä, piirtämistä, kirjoittamista. Tartu aloitteeseen ja mahdollista vuorovaikutus. Kannusta muuta ryhmää tekemään tarkentavia kysymyksiä. Tämä lisää ryhmän keskinäistä vuorovaikutusta ja me-henkeä. Samalla ohjaaja osoittaa ryhmälle, että hän luottaa ryhmään.

Apua ajatusten ilmaisemiseen

Yleistä

Kyllä ja ei -peukut

Janat

Ilmeitä, tähtiä ja levyraativinkkejä

Keskustelua keskustelusta -kortit.

Keskustelua keskustelusta –
Samtalskort om samtal

Keskustelua keskustelusta -korttien avulla voi jutella afasian vaikutuksesta arjen keskusteluihin. Ensimmäisen kortin avulla voi kertoa itselleen sopivista keskustelun tavoista. Toisen kortin avulla voi kertoa, mitkä asiat tukevat omaa ymmärtämistä.

Sanojen tarkoitus on helpottaa sopivan sanan löytämistä ja aiheen rajausta. Afasia on aina yksilöllinen, joten kaikki korttien sanat eivät sovi kaikille. Korteista voi esimerkiksi ympyröidä itselleen sopivat sanat. Muistakaa keskustelussa myös vaihtoehto “jokin muu”, ja lisävaihtoehtojen antaminen kirjoittamalla tukisanoja, jos haluttu asia ei löydy kortista.

Kortit toimivat hyvin afasiaan liittyvän keskustelun tukena. Kun ryhmään tulee uusi jäsen, kortit sopivat tutustumisharjoitukseksi. Samalla erilaiset afasiaoireet tulevat tutuksi ja vertaistuki mahdollistuu. Mukavia keskusteluhetkiä!

Mistä asiasta haluamme tietää enemmän? 6 vaihtoehtoa + jotain muuta.

Mitä teemme ryhmässä? -diat

Mitä teemme? -kysymykset auttavat ryhmää suunnittelemaan omaa toimintaansa. Kysymysten ja suuntaa-antavien vastausvaihtoehtojen avulla voi selvittää ryhmän toiveita ja tavoitteita, kiinnostuksen kohteita sekä osaamista. Jos jo tunnet osallistujien toiveita tai tarpeita, tee niitä näkyväksi muokkaamalla kysymyksiä ja valmiita vaihtoehtoja.

Kerro ryhmälle, että dioissa on vain ehdotuksia ja kuuntelet erityisen mielelläsi ryhmän omia ideoita.

Alkuvuodesta on tulossa uusia diasarjoja.

Ladattavat Mitä teemme -diat

Hyviä harjoituksia

Sananselitykset

Sananselityspelissä kortissa oleva sana selitetään toisin sanoin. Yksi selittää ja toiset arvaavat, mistä sanasta on kyse.

Sananselityspelissä sanoja selitetään toisin sanoen, kiertoteitse.

Valitse sananselityspeleistä (esim. Junior Alias) tutut ja helpot sanat. Jos peli sujuu, ota mukaan vaikeampia sanoja. Tulostettavia kortteja löytyy avainsanalla sanapeli. Aihepiirejä ovat mm. ystävyys, matkailu, ammatit, pyöräily ja autoilu.

Joissakin sananselityspelien korteissa on sanan lisäksi kuva. Piirrä – ääntele – näyttele -pelin kortteja voi käyttää sananselityksissä. Lisää kuva + sana -kortteja löytyy aiheista eläimet, urheiluvälineet ja urheilulajit.

Eleet, ilmeet ja pantomiimi

Pantomiimissä kortissa oleva sana näytellään. Yksi näyttelee ja toiset arvaavat, mistä sanasta on kyse.

Pantomiimissä yksi näyttelee ja muut arvaavat, mikä sana on kyseessä.

Piirrä – ääntele – näyttele -pelin helpot Näyttele-kortit sopivat hyvin pantomiimin kokeilemiseen ryhmän kanssa. Urheilulajeja esittävissä korteissa on kuva ja sana. Kuva antaa vihjeen, miten lajia voi esittää. Tunnetaitoja voi harjoitella vaikka esittämällä Fiilismittarin tunteita.

Keskustelukortit

Valmiita vaihtoehtoja sisältävät kortit herättävät keskustelua, vaikka sanojen tuottaminen on vaikeaa.

Valmiit vaihtoehdot vähentävät jännitystä ja rohkaisevat osallistujia.

Tulemme tutuiksi -kortit auttavat tutustumisessa ja tunnelman keventämisessä. Mitä teemme -kortit sopivat varsinkin syys- tai kevätkauden alkuun sekä uuden ryhmän suunnittelukertaan. Lisää valmiita vaihtoehtoja sisältäviä kortteja löytyy avainsanalla monivalinta.

Kysymys- ja keskustelunaihekorteista voi valita kysymyksiä, joihin voi vastata peukuttamalla tai osoittamalla sanaa. Kaikki kysymyksiä sisältävät sivut löytyvät avainsanalla kysymyssarja. Esimerkiksi Kumman valitset -kysymykset ja Pullonpyörityspeli herättävät keskustelua yllättävistä aiheista.

Juttu-tuvan juttusalkku

Juttu-tuvan juttusalkussa on Juttu-tupa-toiminnan helmiä suomeksi ja ruotsiksi. Tutustu!

Yhteistyössä mukana Aivoliiton Kommunikaatiokeskus

Kuvat: Kirsi Tapani ja Aivoliitto, Pixabay ja Kirsi Alastalo