Virikkeitä aisteille: hajuaisti

Virikkeitä aisteille: HAJUAISTI -sivulla on pelejä ja tehtäviä, jotka perustuvat hajuaistiin. Muisteluun painottuvat tehtävät sopivat paremmin jo elämänkokemusta keränneille. Avaan myös lyhyesti tuoksujen käyttöä ryhmissä – miten ja miksi hajuaistia kannattaa haastaa.

  • Tuoksumuistoja-tehtävät saavat muistelemaan omia tuoksuihin liittyviä elämäntapahtumia. Tulosteen voi antaa kotitehtäväksi ennen tuoksuihin liittyvää ryhmäkertaa.
  • Kerro mielipiteesi -tehtävissä katsotaan kuvia ja keskustellaan hajuista niiden äärellä.
  • Nenäpelissä herätetään tuoksuihin liittyviä muistoja ja keskustelua mm. yhdistämällä kuva + tuoksu -pareja tai kuva + esine -pareja. Samalla osallistujat saavat tietoa hajuaistin toiminnasta.

Kaikki RyhmäRengin aisteihin liittyvät sivut löydät avainsanalla AISTIT.

Tyttö poimii päivänkakkaroita kesäisellä kukkaniityllä.

Hajuaisti on muistojen ja tunteiden aisti.

Tuoksuilla on lähei­nen suhde tunteisiin, koska haju aistitaan suoraan aivojen tunnekeskuksessa. Siksi tuoksujen avulla voi nostaa muistoja mieleen sekä päästä aika- ja mielikuvamatkalle.

Tuoksuilla voi vaikuttaa myös mielialaan. Ihminen aistii merkittävän osan päivittäisistä myönteisistä tunteista tuoksujen välityksellä. Miellyttävä tuoksu vähentää stressiä, lisää aktiivisuutta tai auttaa rauhoittumaan. Sen sijaan epämiellyttävä haju saa aikaan ärty­mystä.

Jokainen kokee tuoksut omalla tavallaan, mutta joistakin tuoksuista pitävät lähes kaikki ihmiset. Tällaisia yleismaailmallisia tuoksuja ovat mm. kahvin ja sitruunan tuoksu.

Neljä pidettyä tuoksua: kahvi, kardemumma, terva ja sitruuna.

Tuoksut avartavat aistimaailmaa.

Tuoksujen käyttö ryhmätoiminnassa tai kahden kesken avartaa aistimaailmaa – se rohkaisee kiinnittämään huomiota ympäristön tuoksuihin muutenkin. Yleensä arkielämässä asia on päinvastoin, koska nuuhkimista ei pidetä hyvänä käytöksenä. Tuoksuihin keskittyminen auttaa samalla keskittymään hetkeen, olemaan läsnä. Hajuaisti myös herkistyy käytettäessä. Toistuva harjoittelu parantaa hajuaistia ja tuoksujen tunnistamista.

Vinkkejä tuoksujen käyttöön

Tuoksujen nuuhkimiseen osallistumisen pitää olla jokaisen oma valinta. Koska hajuaisti väsyy helposti, tuoksujen käytössä kannattaa huomioida muutama perusohje:

  • Tuoksut eivät saa olla liian voimakkaita tai pitkäkestoisia. Muuten tuoksuista voi saada jopa päänsärkyä. Jos tuoksu on liian voimakas, se koetaan yleensä vastenmieliseksi.
  • Valitse kohtuullinen määrä tuoksuja, esimerkiksi 4–8 tuoksua yhdelle ryhmäkerralle riittää.
  • Eri tuoksujen välillä kannattaa pitää taukoa. Luonnollinen tauko syntyy, jos tuoksu virittää keskustelua.

On tavallista, että tuoksu tunnistetaan tutuksi, mutta sen nimeäminen on vaikeaa. Tässä auttavat tuoksuun liittyvät kuvat ja esineet. Käytännön vinkkejä tuoksujen valmistamiseen ja käyttöön on Nenäpelin tiedostoissa sivun puolivälissä.

Uunissa paistuvia korvapuusteja.

Orientaatio tuoksumuistoihin

Jos ryhmän ohjelmaan kuuluu kahvittelua, niin tuoksukertaan sopii erinomaisesti kahvin jauhaminen pavuista käsimyllyllä. Kahvipullat voi laittaa uuniin paistumaan niin, että ryhmään tulijat haistavat pullan tuoksun jo eteisessä.

Voit aloittaa ryhmäkerran tehtävällä:

”Sulje silmäsi hetkeksi, jos haluat.
Kuvittele, että olet lapsi,
ehkä kymmenen vuoden ikäinen.
Olet kotipihalla.
Mieti, mikä vuodenaika mahtaa olla?
Vedät syvään henkeä.
Rintakehäsi oikein laajenee,
kun ilma täyttää keuhkosi.
Tuuli sipaisee kasvojasi.
Ai miten ihana tuoksu!
Mitä haistat?”

Tuoksumuistoja-tehtävä.

Tuoksumuistoja-tehtävät

Tuoksumuistoja-tehtävät saavat muistelemaan omia tuoksuihin liittyviä elämäntapahtumia. Tulosteen voi antaa kotitehtäväksi ennen tuoksuihin liittyvää ryhmäkertaa, tai tehtäväpaperia voi täyttää parin kanssa keskustellen.

Tulostettavat tiedostot

Tuoksuuko kanalassa hyvältä?

Hajuaisti: Kerro mielipiteesi

Helpossa tehtävässä katsotaan kuvia, jotka liittyvät eri hajuihin. Katsojat voivat palauttaa mieleen kuvan hajuja mielikuvitustaan käyttäen – tuoksuuko vaikka sipuli hyvältä vai ei. Ajatuksensa voi ilmaista parin kanssa jutellen tai koko ryhmälle esimerkiksi peukuttaen kyllä/ei.

Jokaisen kuvan jälkeen voi pysähtyä hetkeksi miettimään ja jakamaan ajatuksia. Millä sanoilla tuoksua voisi kuvailla? Nouseeko mieleen jokin muisto tai toive? Viimeiset kuvasarjat sisältävät kuvia, jotka sopivat paremmin varttuneemmalle väelle.

Hajuaistiin liittyvät kuvasarjat

Nenäpeli käytössä: tuoksupullo ja 4 kuvaa eri tuoksuista: ruusu, kaneli, Vitalis ja piparkakut.

Nenäpeli

Nenäpelin ideana on yhdistää tuoksut niitä vastaaviin kuviin tai esineisiin. Ohjaaja voi antaa lisävihjeitä elein tai sanoin. Pelatessa on tärkeää pysähtyä tuoksujen herättämien muistojen äärelle. Jos ilmenee, ettei kaikilla ole hajuaistia tai kykyä tunnistaa tuoksuja, kannattaa keskittyä pelaamisen sijasta muisteluun.

Nenäpelin valmistaminen vie aikaa, mutta kun työ on kerran tehty, peliä voi hyödyntää monin tavoin ja useita kertoja, jolloin pelaajien hajuaisti kehittyy, aistimaailma avartuu ja ikkunoita muistoihin aukeaa.

Peliä voi soveltaa ryhmissä tai kahden kesken. Tuoksuista voi tehdä vaihtelun vuoksi rastiradan tai käyttää niitä hajuaistin testaamiseen tai harjoittamiseen. Tutustu ohjeeseen!

Tulostettavat tiedostot

Tuoksujen hankkiminen

Osa tuoksuista löytyy omista kaapeista tai lähiluonnosta. Osan voi hankkia lähikaupan hedelmä- ja vihannesosastolta tai mauste- ja karkkihyllyltä. Tavarataloissa kannattaa tarkistaa saunatuoksut ja kosmetiikkaosasto. Saunatuoksuja (Emendo), eteerisiä öljyjä ja elintarvikearomeja (Makutalo ja Spice & Aroma Finland) voi ostaa verkkokaupoista.

Nenäpelin tarina

Nenäpelin tarina on alkanut jo vuonna 2012. Opiskelin silloin geronomiksi ja vuorossa oli opintojakso Sosiokulttuuriset luovan ja aktivoivan toiminnan menetelmät. Mielessäni versoi idea aistimuistopelistä, jonka kehittämiseen lähtivät mukaan Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan ryhmät. Nenäpelin ensimmäinen versio syntyi jo muutaman ohjaamani ryhmän jälkeen – tuoksun tunnistaminen ilman kuvia oli vaikeaa ja pelillistäminen sai kiitosta. Ryhmäkerroille osallistuneista ryhmäläisistä 16 henkilöä täytti kotonaan aistimuistokyselyn, josta sain paljon arvokasta tietoa muistoja herättävistä aistikokemuksista.

  • Muistoja tulvii.
  • vastaleivotun pullan tuoksu, erityisesti lauantaisin
  • uusien kumisaappaiden tuoksu
  • nuoren miehen tuoksu kaulan kohdalta
  • Muisteleminen lisäsi tuoksun voimaa.

Nenäpeli on jalostunut vuosien varrella muun muassa afaattisille henkilöille tarkoitetuissa Juttu-tupa-ryhmissä sekä muistikuntoutujien ryhmissä. Viimeisteltyä versiota olen saanut kokeilla kahdenkeskisissä tuokioissa multisensorisessa toiminnassa Lyhty ry:ssä. Kiitos kaikille mukana olleille!

Vanha mies haistelee omenankukkaa.

Hajuaisti ja ikääntyminen

Iän myötä hajuaisti usein heikkenee – 80-vuotias haistaa puolet siitä mitä 20-vuotias. Tuoksuja kokeillessa hajuaistin toiminnan puutteet tulevat esille. Jos hajuaisti heikkenee nopeasti tai haju­jen tunnistamiskyky katoaa kokonaan, on syytä selvittää tilanne lääkärin kanssa. Hajuaistin heikkeneminen ja hajujen tunnis­tamisen vaikeutuminen yhdistetään yleisesti Alzheimerin taudin alkuvaiheisiin. Myös koronatartunnat ovat vaikuttaneet monien hajuaistiin.

Toimiva hajuaisti tuo turvaa – savun, kaasun, pohjaanpalavan ja pilaantuneen ruoan hajut varoittavat vaaroista. Juuri nenä kertoo herkimmin, onko maito juotavaa, leipä valmista tai kinkku kypsää. Hajuaistin heikkeneminen voi aiheuttaa painon laskua, ruokahaluttomuutta ja masennusta. Heikko hajuaisti ja heikko näkö samalla ihmisellä lisää onnettomuuksien todennäköisyyttä. Tieto aistien toimintakyvystä auttaa arvioimaan aistipuutosten yhteisvaikutuksia.

Hajuaistia kannattaa käyttää ja hajujen tunnistamista harjoitella, ikä ei ole este nenätaitojen kehittymiselle. Tuoksut saavat muistot tulvimaan ja muistelu lisää tuoksun voimaa!

Tietoa tuoksuista ja hajuaistista

Alla olevat tiedonlähteet ovat toimineet myös lähdeaineistonani.

Hakusanat: aistit, aistiryhmät, aistimuistelu, muistivirike, muistiheräte, hajuaisti, hajuaistin harjoittaminen, hajupeli, aistipeli, sensorinen integraatio, multisensorinen toiminta, aistimodulaatio